Muroleen-Kekkosen koululla
vietettiin 20.2 2007 kyläiltaa, jossa teemana oli vesi- ja
jätevesiasiat. Kahvittelun jälkeen kyläläiset kuulivat Ruoveden
kunnan rakennusmestari Jorma Vierulan alustuksen aiheesta.
Vierula luonnehti itseään pitkän linjan vesihuoltomieheksi.
Aluksi hän totesi, että jos vesiosuuskunnan perustaminen olisi
helppoa, se olisi tehty jo aikoja sitten. Aiemmin Muroleessakin
Näsijärvi oli puhtaampi ja sen vettä voitiin käyttää
talousvetenä. Nyt levää on enemmän ja veden laatu talousvetenä
kyseenalainen.
Seuraava vaihtoehto oli
porakaivojen teko Muroleeseen. Alueen maaperässä on kuitenkin
todettu olevan runsaasti rautaa, mangaania ja muita haitallisia
aineita. Hyvissäkin porakaivoissa haitallisten aineiden määrä
lisääntyy, jos veden ottoa lisätään.
Mikäli kylälle halutaan
saada uusia asukkaita, vesi- ja jätevesiasian tulee olla
kunnossa. Jäteveden käsittelyn osalta ylimenokausi päättyy myös
vanhojen kiinteistöjen osalta vuonna 2014. Uudisrakennuksen tai
peruskorjattavan rakennuksen osalta jätevesiasetus astuu
välittömästi voimaan.
Vesi- ja jätevesien
verkostojen suhteen Jorma Vierula on ollut kriittinen.
Verkostoissa esiintyy venttiiliongelmia ja ne on uusittava noin
15 vuoden välein. Jätevesien virtaamien on oltava riittävät,
sillä muutoin happi kuluu ja mädätysprosessi etenee aiheuttaen
hajuhaittoja.
Vuonna 2004 Ruovedelle
laadittiin vesihuollon kehittämissuunnitelma. TE-keskus seuraa
vesi- ja viemäriverkostojen kehittämistä. Suunnitelma
mahdollistaa Muroleen kylän keskustasta noin sadan asukkaan
liittymisen alueen jo toimivaan pienpuhdistusverkostoon.
Puhtaan vesijohtoveden verkoston kanssa ei ole ongelmia, vaikka
verkosto ulotetaan laajemmalle. On myös nähtävä, että puhdas
vesi on kylän olemassaolon elinehto; kylään ei ole tulijoita,
jos ei ole tarjota puhdasta vettä. Toisaalta ympäristökeskus ei
nykyisin myönnä avustuksia verkostojen rakentamiseen, ellei
jätevesi ole mukana suunnitelmissa.
Kunnan velvollisuus on
ryhtyä toimenpiteisiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve vaatii.
Vaihtoehtoja on kaksi, joko perustaa oma vedenottamo tai vetää
vesijohto Jäminkipohjasta noin
9,5 kilometrin päästä Kekkosen kautta Muroleeseen.
Vesijohtoputken
kustannukset ovat noin 15 euroa/metri normaali maastossa ja noin
150 euroa/kallioperässä. Tällöin kunta vastaisi veden laadusta
ja näytteistä.
Vedenottamon perustamiskustannukset ovat noin 100 000 euroa.
Lisäksi vaaditaan oma hoitokunta ja näytteitä 3-4 kertaa
vuodessa.
Vesihuoltolain mukaan
kiinteistön on liityttävä alueelleen perustettavaan
vesijohtoverkostoon. Kunnan ympäristölautakunta voi antaa
määräaikaisen 3 vuoden vapautuksen liittymisestä, jos
hyvänlaatuista vettä on muutoin riittävästi saatavilla.
Rahoituksesta Vierula
totesi, että kunta voi osallistua 25% hankkeen kustannuksiin,
jos kunnalla on rahaa. Ympäristökeskuksen rahoitus on
vähenemässä, mutta se voi antaa 15% kokonaiskustannuksista
normaalitapauksessa. Jos haitat ovat suuret, voi avustus nousta
30-60 %.
Kiinteistön omistajan
kannalta liittymismaksut ovat suurehkot, mutta hanke on
pitkäikäinen. Poistoja voidaan tehdä 30 vuotta ja muoviputkien
kesto on 50-60 vuotta ja uusimiset ovat lähinnä liittimiä.
toisaalta kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät
tulevat yhteistä verkostoa huomattavasti kalliimmiksi. Pelkkä
pienpuhdistamo maksaa yli 6000 euroa.
Alustusta seuranneessa
keskustelussa todettiin, että jätevesien purkupaikka tulee olla
melko lähellä, sillä putken yläosiin kertyy kaasua ja alaosiin
lietettä.
Mahdollisia
vedenottamopaikkoja ovat Kaanaan Yrjölänkylän harju ja
Penttilänperän Syvälänmäen (Nätkimen) alue, joka on
70 metrin korkeudessa.
Todettiin, että vesi kannattaa vetää sieltä, mistä saadaan hyvää
vettä, sillä pienissä laitoksissa tulee monia velvoitteita mm.
laadun seurantaa näytteiden avulla
Illan toisena alustajana
Petri Asikainen kertoi Väärinmajan kylän jo toteutetusta
vesihuoltohankkeesta. Väärinmajan kylä on lähes samassa asemassa
kuin Muroleen kylä,
20 km Ruoveden kirkolle ja pohjavesialue Vilppulan puolella.
Kylältä on
10 kilometriä Ruhalaan, jossa oli runkoputki kunnan
vedenottamosta. Kului noin neljä vuotta ensimmäisestä
palaverista, kun tehtiin päätös ottaa vesi kunnan putkesta,
jolloin vastuu veden tuottamisesta ja laadusta jäi kunnalle.
Runkoputken rakentamiseen
saatiin EU-rahoitusta ja osuuskunta maksoi materiaalit. Omaan
hankkeeseen kuului
10 km runkoputkea, johon liittyi haaroituksin 80 käyttäjää.
Kustannukset olivat noin 3000 euroa/talous. Johtoa tuli yhteensä
noin 40 km.
Hankkeeseen pääsivät mukaan kaikki halukkaat. Myös
kesämökkiläisillä oli sama liittymismaksu ja se vahvisti
palvelujen käyttöä. Hinta laskettiin taloutta kohti ja
käyttöarvio oli 100 m3/talous/vuosi.
Jatkotoimenpiteet
Muroleessa
1. Lähetetään kirje
kaikille kiinteistöjen omistajille, jossa tiedustellaan
halukkuutta liittyä mahdollisesti perustettavaan
vesiosuuskuntaan.
2. Arvioidaan
hintahaarukka taloutta kohden eri vaihtoehdoilla
3. Jos halukkuutta löytyy,
etsitään kunnan avustuksella vesihuoltosuunnitelman tekijä
4. Karttaan merkitään
mahdolliset runkolinjat ottaen huomioon korkeuskäyrät
(painemaksimi) ja mahdolliset huomattavat haitat kiinteistöille
5. Haetaan
ympäristölautakunnalta lupaa rakentamiseen
6. Haetaan mahdolliset
avustukset kunnalta ja ympäristökeskukselta
Todettiin, että
jälkikäteen vesiosuuskuntaan liittyviltä peritään 15-20 %
korkeampi liittymismaksu. Liittymismaksut voi maksaa useissa
erissä. Toimintakulut katetaan käyttömaksuilla.
Hankkeen etenemisestä
tiedotetaan Ruovesi-lehdessä ja Muroleen nettisivuilla. (www.murole.fi)