Muroleen-Kekkosen koululla vietettiin 20.2 2007 kyläiltaa, jossa teemana oli vesi- ja jätevesiasiat. Kahvittelun jälkeen kyläläiset kuulivat Ruoveden kunnan rakennusmestari Jorma Vierulan alustuksen aiheesta. Vierula luonnehti itseään pitkän linjan vesihuoltomieheksi. Aluksi hän totesi, että jos vesiosuuskunnan perustaminen olisi helppoa, se olisi tehty jo aikoja sitten. Aiemmin Muroleessakin Näsijärvi oli puhtaampi ja sen vettä voitiin käyttää talousvetenä. Nyt levää on enemmän ja veden laatu talousvetenä kyseenalainen.

Seuraava vaihtoehto oli porakaivojen teko Muroleeseen. Alueen maaperässä on kuitenkin todettu olevan runsaasti rautaa, mangaania ja muita haitallisia aineita. Hyvissäkin porakaivoissa haitallisten aineiden määrä lisääntyy, jos veden ottoa lisätään.

Mikäli kylälle halutaan saada uusia asukkaita, vesi- ja jätevesiasian tulee olla kunnossa. Jäteveden käsittelyn osalta ylimenokausi päättyy myös vanhojen kiinteistöjen osalta vuonna 2014. Uudisrakennuksen tai peruskorjattavan rakennuksen osalta jätevesiasetus astuu välittömästi voimaan.

Vesi- ja jätevesien verkostojen suhteen Jorma Vierula on ollut kriittinen. Verkostoissa esiintyy venttiiliongelmia ja ne on uusittava noin 15 vuoden välein. Jätevesien virtaamien on oltava riittävät, sillä muutoin happi kuluu ja mädätysprosessi etenee aiheuttaen hajuhaittoja.

Vuonna 2004 Ruovedelle laadittiin vesihuollon kehittämissuunnitelma. TE-keskus seuraa vesi- ja viemäriverkostojen kehittämistä. Suunnitelma mahdollistaa Muroleen kylän keskustasta noin sadan asukkaan liittymisen alueen jo toimivaan pienpuhdistusverkostoon.

Kunnan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve vaatii. Vaihtoehtoja on kaksi, joko perustaa oma vedenottamo tai vetää vesijohto Jäminkipohjasta noin 9,5 kilometrin päästä Kekkosen kautta Muroleeseen.

Vesijohtoputken kustannukset ovat noin 15 euroa/metri normaali maastossa ja noin 150 euroa/kallioperässä. Tällöin kunta vastaisi veden laadusta ja näytteistä.

Vesihuoltolain mukaan kiinteistön on liityttävä alueelleen perustettavaan vesijohtoverkostoon. Kunnan ympäristölautakunta voi antaa määräaikaisen 3 vuoden vapautuksen liittymisestä, jos hyvänlaatuista vettä on muutoin riittävästi saatavilla.

Rahoituksesta Vierula totesi, että kunta voi osallistua 25% hankkeen kustannuksiin, jos kunnalla on rahaa. Ympäristökeskuksen rahoitus on vähenemässä, mutta se voi antaa 15% kokonaiskustannuksista normaalitapauksessa. Jos haitat ovat suuret, voi avustus nousta 30-60 %.

Kiinteistön omistajan kannalta liittymismaksut ovat suurehkot, mutta hanke on pitkäikäinen. Poistoja voidaan tehdä 30 vuotta ja muoviputkien kesto on 50-60 vuotta ja uusimiset ovat lähinnä liittimiä. toisaalta kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät tulevat yhteistä verkostoa huomattavasti kalliimmiksi. Pelkkä pienpuhdistamo maksaa yli 6000 euroa.

Alustusta seuranneessa keskustelussa todettiin, että jätevesien purkupaikka tulee olla melko lähellä, sillä putken yläosiin kertyy kaasua ja alaosiin lietettä.

Mahdollisia vedenottamopaikkoja ovat Kaanaan Yrjölänkylän harju ja Penttilänperän Syvälänmäen (Nätkimen) alue, joka on 70 metrin korkeudessa.

Illan toisena alustajana Petri Asikainen kertoi Väärinmajan kylän jo toteutetusta vesihuoltohankkeesta. Väärinmajan kylä on lähes samassa asemassa kuin Muroleen kylä, 20 km Ruoveden kirkolle ja pohjavesialue Vilppulan puolella.

Kylältä on 10 kilometriä Ruhalaan, jossa oli runkoputki kunnan vedenottamosta. Kului noin neljä vuotta ensimmäisestä palaverista, kun tehtiin päätös ottaa vesi kunnan putkesta, jolloin vastuu veden tuottamisesta ja laadusta jäi kunnalle.

Runkoputken rakentamiseen saatiin EU-rahoitusta ja osuuskunta maksoi materiaalit. Omaan hankkeeseen kuului 10 km runkoputkea, johon liittyi haaroituksin 80 käyttäjää. Kustannukset olivat noin 3000 euroa/talous. Johtoa tuli yhteensä noin 40 km. Hankkeeseen pääsivät mukaan kaikki halukkaat. Myös kesämökkiläisillä oli sama liittymismaksu ja se vahvisti palvelujen käyttöä. Hinta laskettiin taloutta kohti ja käyttöarvio oli 100 m³/talous/vuosi.

1. Lähetetään kirje kaikille kiinteistöjen omistajille, jossa tiedustellaan halukkuutta liittyä mahdollisesti perustettavaan vesiosuuskuntaan.

2. Arvioidaan hintahaarukka taloutta kohden eri vaihtoehdoilla

3. Jos halukkuutta löytyy, etsitään kunnan avustuksella vesihuoltosuunnitelman tekijä

4. Karttaan merkitään mahdolliset runkolinjat ottaen huomioon korkeuskäyrät (painemaksimi) ja mahdolliset huomattavat haitat kiinteistöille

5. Haetaan ympäristölautakunnalta lupaa rakentamiseen

6. Haetaan mahdolliset avustukset kunnalta ja ympäristökeskukselta

Todettiin, että jälkikäteen vesiosuuskuntaan liittyviltä peritään 15-20 % korkeampi liittymismaksu. Liittymismaksut voi maksaa useissa erissä. Toimintakulut katetaan käyttömaksuilla.

Hankkeen etenemisestä tiedotetaan Ruovesi-lehdessä ja Muroleen nettisivuilla. (www.murole.fi)