Etusivu
Ajankohtaista
Palvelut
Harrastukset
Yhdistykset
Yritykset
Hankkeet
Yhteystiedot
| Ylä-Pirkanmaan kytkeytyvät kylät - tutkimushankkeen loppuraportti | ||
| KYTKYLÄ Ylä-Pirkanmaan kytkeytyvät kylät | ||
| EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorio |
 |
|
| Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry | ||
| Kyläportit-kehittämishanke | ||
| Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma | ||
| EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorio | ||
| Tampereen teknillinen yliopisto | ||
| Yhdyskuntasuunnittelun laitos | ||
| Ari Hynynen, TkT | ||
| Minttu Kervinen, arkkit.yo | ||
| ulkoasu:Tommi Kuikka | ||
| lupanumero: PISA/143/2006 | ||
| ilmakuvat © Oriveden kaupunki /Hannu Vallas | ||
| TIIVISTELMÄ MUROLEEN KYLÄN OSALTA. | ||
| KOKO RAPORTTI ON LUETTAVISSA OSITTEESSA: | ||
| http://www.ylapirkanmaa.fi/kylat/liitetiedostot/materiaali_edit/602.pdf | ||
| (.pdf -tiedosto, vaatii Adobe Acrobat readerin) | ||
| kartat © maanmittauslaitos | ||
|
Kyliä ja maisemakaupunkeja Aluerakenteen meneillään oleva keskittyminen kaupunkiseuduille ja niiden välisille kehityskäytäville jättää jälkeensä asutus- ja palvelurakenteeltaan harvenevaa maaseutua. Erityisen voimakkaana tämä kehitys näkyy maaseudun pienimmissä yhdyskuntayksiköissä, kylissä, jotka kamppailevat eloonjäämisestään. Perinteisesti maaseutusuunnittelussa kylät nähdään rajattuina talorykelminä, mutta tästä lähtökohdasta on vaikea löytää selviytymiseen johtavia strategioita. Kylissä halutaan kuitenkin asua, sillä niillä on tarjota ainutkertaisia resursseja elämisen puitteiksi. Tällä hetkellä elämä maaseudulla perustuu liikkumiseen laajoilla alueilla. Puuttuvat resurssit on haettava seudun suuremmista taajamista. Tässä yhteydessä resurssit käsitetään hyvin laajasti ja niillä tarkoitetaan esimerkiksi ihmisiä, osaamista, työpaikkoja, palveluja, vapaita rakennuspaikkoja tai kauniita maisemia. Kylät eivät ole enää omavaraisia ja paikallisia, vaan niiden työssäkäynti-, palvelu- ja vapaa-ajan verkostot ulottuvat laajoille alueille. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muodostavat yhdessä kohdepaikkojen ja teknisen infrastruktuurin kanssa dynaamista, verkostomaista yhdyskuntarakennetta. Voidaan hyvällä syyllä puhua verkostokylistä. Käsitystämme kylästä saattavat hallita vielä perinteiset mielikuvat samalla kun urbaanit verkostot ulottuvat yhä syvemmälle maaseudulle ja kaappaavat kyliä piiriinsä. Vaikka nämä verkostot ’ohenevat’ etääntyessään keskuksista, ne välittävät kaupunkimaisia maisemaelementtejä ja elämäntapoja keskusseutujen ulkopuolelle. Miten tämä muutos on yhdistettävissä siihen pysyvyyteen, jota kylämaisemasta, maaseudulta ja ehkä myös niihin liittyvästä yhteisöllisyydestä haetaan? |
||
|
Syvään juurtuneiden ajatusluutumien taakse voidaan päästä tutkimuksella. Maisema kasvaa yhdyskunnan syvimmistä rakenteista, jotka uuden kaupunkitutkimuksen löytöihin perustuen voidaan nähdä eri kiinteysasteen omaavina päällekkäisinä verkostoina. Yksi verkostotaso muodostuu todellakin ihmisten ja tavaroiden virroista, joten sitä rakennekokonaisuutta, johon kyläläisten päivittäinen arki sijoittuu, on vaikea havaita välittömässä tarkastelussa. Tässä tutkimuksessa esitetään, miten näihin rakenteisiin voidaan päästä käsiksi ja tehdä ne näkyviksi ja käyttökelpoisiksi suunnittelua varten. Jos kyliä pystyttäisiin hahmottelemaan kartalle tässä laajimmassa olomuodossaan, olisi mahdollista soveltaa uudentyyppisiä suunnittelustrategioita, jotka laajentavat kyläsuunnittelun alaa koko siihen laajaan maantieteelliseen ja sosiaaliseen kenttään, jolla on vaikutusta kylän arkeen ja elinvoimaan. Ehkä uusi ymmärrys maaseudun yhdyskuntarakenteesta auttaa meitä myös käsittämään ja ’löytämään’ kylän uudelleen.Tutkimuksella on annettavaa myös ajankohtaiseen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Maaseudulla ajatellaan joskus, että kuntien liittyessä yhteen palvelu- ja asutusrakenteet keskittyvät vielä entistäkin voimakkaammin suurimpien kasvuytimien ja –käytävien tuntumaan. Näin voi käydäkin, jos maaseutua ei aktiivisesti kehitetä. Vastakkainasettelu kaupungin ja maaseudun välillä ei kuitenkaan ole hedelmällinen lähtökohta kyläkehittämiselle |
||
|
KYTKYLÄ-tutkimus osoittaa, että kaupunki ja maaseutu ovat yhden ja saman verkostoituneen yhdyskuntarakenteen osia. Havaitsemamme erot syntyvät maisemaelementtien ja elämäntapojen vaihtelevista painotuksista. Uuden tutkimuksen valossa olisi mahdollista kehittää maaseudulle todellisia maisemakaupunkeja, joissa pikkukaupungit, kuntakeskukset ja kylät toimivat laajemman verkostorakenteen kantavina solmuina. Tämä tarjoaisi aivan uudenlaisen lähtökohdan kyläkehittämiselle ja –suunnittelulle. Työkenttä laajenisi kahtaalle. Paikalliset resurssit aina osaamisesta maisemiin olisi tunnistettava ja valjastettava kehitystyöhön, mutta samaan aikaan tulisi keskittyä myös niihin virtoihin ja verkostoihin, joiden kautta paikkaan sitoutunut potentiaali on hyödynnettävissä ja muutettavissa kylän vetovoimatekijöiksi. Konkreettisimmillaan tämä voisi tarkoittaa tieyhteyden parantamista, ja toisessa äärilaidassaan vaikkapa kylien välistä yhteistyötä tai poliittista vaikuttamista seudulla. Kun maisemakaupungin verkostorakenne on piirretty näkyviin, voidaan kyliä ja suurempia keskuksia kehittää synergisenä kokonaisuutena niin, että lopputulos on suurempi kuin sen osien summa. Maisemakaupungin kokoava tekijä löytyy luonnollisesti maisemasta. Pirkanmaalla tällaisia yhdistäviä tekijöitä ovat vesistöt, jotka aikanaan ovat symbolisen yhteyden lisäksi luoneet myös toiminnallista yhteyttä. Ennen rautatie- ja maantieliikenteen kehittymistä vesireitit tarjosivat nopeimman kulku- ja kuljetusinfrastruktuurin. Nykyään vesiliikenne on hidasta, mutta trendiennusteiden mukaan hitaus ja hiljaisuus ovat nousemassa arvokkaiksi resursseiksi kiihkeän urbaanin elämänrytmin vastapainoksi. Näin ajatellen esimerkiksi Ylä-Pirkanmaalle Tarjanneveden ympärille mahdollisesti rakentuva maisemakaupunki voisi olla hyvinkin vetovoimainen |
||
|
Mutta palataan takaisin kylään. Jotta kylä voisi saavuttaa aktiivisen aseman osana maisemakaupungin verkostoa, sen on koottava kaikki voimansa. Käytännössä kylän hyväksi työskentelevät vain kyläläiset itse. Ponnistusten on oltava yhdensuuntaisia ja riittävän suuria, ja tämä puolestaan edellyttää yhteisöllisyyttä. Tarvitaan myös yhteinen tavoite, kehityskuva, johon voidaan tähdätä. Jotta tällaisella kehityskuvalla olisi edellytyksiä innostaa ihmisiä konkreettiseen toimintaan, sen on perustuttuva todelliseen tietoon. Tutkimuksen tuottama kartta tarjoaa yhteistyölle neutraalin lähtökohdan, josta voidaan olla yhtä mieltä. Lopuksi kiitämme Muroleen, Pohjaslahden ja Siitaman kyläläisiä, jotka jaksoivat vastata tutkijoiden kysymyksiin sekä täyttää kyselykaavakkeita ja matkapäiväkirjoja. Mielenkiinto ja aktiivisuus, jota kyläläiset osoittivat tutkimusta kohtaan, antavat olettaa että innostusta löytyy myös ryhdyttäessä tositoimiin. Kiitokset myös arkkitehtiylioppilas Minttu Kerviselle, joka suoritti postikyselyn, haastatteli kyläläisiä, sekä teki GIS-paikkatietoanalyysit ja niihin liittyvät teemakartat. Varsinaisen tutkimuksen tekivät mahdolliseksi Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ja alueen kunnat, sekä Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Lisäksi tutkimusjulkaisun toteuttamista ja tutkimustiedon välittämistä alueen kyliin oli tukemassa EU:n aluerahoitteinen Kyläportit-kehittämishanke. Ari Hynynen Tampereella 28.11.2006 |
||
| Tutkimuksen tavoitteet | ||
|
Tutkimuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä sellaiselle kyläsuunnittelulle, joka pohjautuu tietoon ja ymmärrykseen kylän laajemmista vuorovaikutusverkostoista. Verkostojen tarkoituksena on kytkeä yhteen erilaisia resursseja. Siellä missä onnistutaan kytkemään menestyksellisesti yhteen juuri oikeat resurssit, tapahtuu kehitystä ja kasvua. Tällä hetkellä nämä resurssit sijaitsevat harvoin toistensa välittömässä läheisyydessä. Kylien elossapysyminen ja kehittäminen edellyttävät juuri oikeanlaista kytkeytymistä ja verkostoitumista. KYTKYLÄ-hankkeessa kehitetään menetelmiä, joilla kylien resurssipotentiaalia ja tämän potentiaalin hyödyntämisen edellyttämiä verkostoja voidaan analysoida ja tehdä näkyviksi kyläkehittämisen ja –suunnittelun tarpeisiin
|
||
| Kylät eivät ole enää vain `paikallisia´ | ||
| Alue- ja yhdyskuntarakenne on sidoksissa tuotantomuotoon | ||
| Alkutuotantoyhteiskunnassa kasvu tapahtui pienissä keskuksissa ja maaseudulla, sekä muutamassa teollisuus- ja hallintokaupungissa. Päivittäisalueet olivat suppeita. | ||
| Teollisuusyhteiskunnassa kasvu ’hajakeskittyi’ ympäri maata aktiivisen politiikan seurauksena. Päivittäisalueet alkoivat laajeta liikenneteknologian kehittymisen ja väestön vaurastumisen myötä. Palvelurakenteen vahvistuminen korosti maakuntakeskusten asemaa ja kaupungit alkoivat seutuistua | ||
|
Tietoyhteiskunnassa aluerakenne keskittyy edelleen. Kasvua tapahtuu suurimmilla ja monipuolisimmilla kaupunkiseuduilla, jotka ovat verkostoituneet keskenään. Yhä laajenevat päivittäisalueet noudattavat nopeisiin infrastruktuureihin perustuvia kasvuvyöhykkeitä. Tämä aiheuttaa keskittymispaineita myös maan palvelu- ja kuntarakenteille. Kehityksen seurauksena myös kylien palvelut ja työpaikat vähenevät. Kylissä halutaan kuitenkin asua, joten puuttuvat resurssit on haettava muualta – yleensä yhä kauempaa. Kylien päivittäisalueet ovat laajentuneet. Voidaanko ’kylää’ näin ollen enää määritellä pelkän paikallisuuden kautta? |
||
| © Suomen kartasto 1999, WSOY | ||
| © Aamulehti / Jukka Ritola | ||
| VERKOSTOKYLÄ | ||
|
Koska liikkuminen ja yhteydenpito määrittävät yhdyskuntien rakenteita ja elinympäristöjä yleisesti, kannattaa kyliäkin tarkastella tästä näkökulmasta. Yhdyskuntarakenne voidaan jakaa kolmeen erilaiseen verkostotasoon, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. |
||
| Hitaimmin muuttuva taso on teknisten verkostojen ja muiden fyysisten rakenteiden taso (1). | ||
| Hitaus johtuu suurten resurssien sitoutumisesta rakenteisiin. | ||
| Toinen, nopeammille muutoksille altis taso on tuotannon ja kulutuksen paikkojen verkosto (2). | ||
| Näiden sijaintilogiikka riippuu talouden laajemmista rakenteista. | ||
| Kolmas, nopeimmalla syklillä muuttuva verkostotaso syntyy ihmisten liikkumisesta ja kotitalouksien sijaintipäätöksistä (3). | ||
| Nämä tasot yhdessä muodostavat verkostokylän yhdyskuntarakenteen, joka ei määrity suljetun paikallisuuden, vaan kylän elämänrytmin mukaan. | ||
| VERKOSTOKYLÄN KEHITYSDYNAMIKKA | ||
| Verkostoitumisen lisäksi kylän toinen tärkeä ulottuvuus on paikallisuus. Paikkaan on sitoutunut suhteellisen pysyviä resursseja, joiden ansiosta se on liitetty laajempien verkostojen osaksi. Tällaisia resursseja ovat esimerkiksi viljely- ja rakennuskelpoinen maa tai kauniit maisemat. Paikkapotentiaalia ovat myös paikalliset ihmiset suhdeverkostoineen, tietoineen ja taitoineen, sekä paikalliset perinteet ja toimintatavat. Mukaan luetaan myös ihmisten perustamat palvelut, yritykset ja laitokset. | ||
|
Se, miten paikkapotentiaali saadaan muutettua kylän kehitysvoimaksi, riippuu pitkälti kylän seudullisesta asemasta ja kylän yhteysverkostoista, toisin sanoen verkostopotentiaalista. |
||
| Kysymys on pyrkimisestä kohti tasapainotilaa: | ||
| vahva paikkapotentiaali edistää kylän verkostoitumista, ja toisaalta vahva verkostopotentiaali mahdollistaa paikallisten resurssien hyödyntämisen. Tähän dynamiikkaan perustuu kyläkehittäminen 2000-luvulla. | ||
| * paikkapotentiaali = paikalliset resurssit + paikallinen toiminta | ||
| * verkostopotentiaali = kylän seudullinen asema+ kylän yhteysverkostot | ||
|
TUTKIMUKSEN KOHDEKYLÄT |
||
| Tutkimus tehtiin case-tutkimuksena kolmessa Pirkanmaan kylässä, jotka kuuluvat kaikki Ylä-Pirkanmaan seutukuntaan. | ||
|
Työ alkoi 01.12.2005 ja päättyi 31.05.2006. Loppuraportti laadittiin aikavälillä 01.06.-31.08.2006. Kohdekylät ovat: |
||
| Murole (Ruoveden kunta) | ||
|
Pohjaslahti (Vilppulan kunta) |
||
| Siitama (Oriveden kaupunki) | ||
|
MUROLEN KYLÄ |
||
| • Asukasluku noin 300 | ||
| • Kesäasuntoja noin 300 | ||
| • Sijainti Vankaveden rannalla | ||
| • Toimiva koulu | ||
|
• Etäisyys
Tampereelle noin |
||
| • Muroleen kanavan avaaminen 1854 | ||
| Kyläkirja: Hoppu, Tuomas, toim. (2005). | ||
| Kotiseutumme Murole. Muroleen kylät ry. ISBN 952-91-8855-2 | ||
| TUTKIMUSMENETELMÄT JA –AINEISTOT | ||
| Tutkimus jakautui kolmeen osaan: | ||
|
1) Kylien verkostorakenteen selvittäminen. Tiedot ihmisten liikkumisesta ja yhteydenpidosta kerättiin postikyselyllä ja matkapäiväkirjoilla. Paikkatiedot geokoodattiin MapInfo- ohjelmaan ja tulostettiin teemakarttoina. Kartoista ilmenevät matkojen kohteet, tarkoitus ja tiheys. |
||
| Jakelu kattoi kaikki taloudet. Vastausprosentti oli 23. | ||
| 2) Paikkapotentiaalin kartoittaminen. Paikallisia resursseja kartoitettiin haastattelemalla hyvän paikallistuntemuksen omaavia kyläläisiä. Haastattelut tehtiin SWOT-muodossa. | ||
| 3) Kehittämisideoiden tuottaminen. Analyysissa rinnastettiin kylien toteutunut verkostorakenne paikkapotentiaaliin ja pyrittiin tunnistamaan epätasapainotiloja. Näiden tasapainottamiseksi esitettiin kehittämisideoita toteuttamispolkuineen. Yhteenvedossa hahmoteltiin verkostokylän suunnitteluperiaatteita myös yleisemmällä tasolla. | ||
| VERKOSTOKYLÄN RAJAT | ||
| Geokoodauksen jälkeen tulostettiin kyläläisten liikkumista ja tietoliikennettä kuvaavat teemakartat. Ensimmäisessä vaiheessa ei kuvattu liikkumisreittejä, vaan liikkumisen suuntaa ja volyymia. Ylemmän kuvan kartat kuvaavat päivittäistä liikkumista, alemmassa kuvassa on esitetty kylien seudulliset tietoliikenneyhteydet (internet, sähköposti, puhelin). | ||
|
Kylien päivittäisalueet ovat yllättävän laajat. Matkoista noin 85% tehdään henkilöautolla. |
||
| Tietoliikenneyhteydet noudattavat melko pitkälle fyysistä liikkumista seudulla. | ||
| Seuraavassa vaiheessa arvioitiin kulkureitit. Näiden tiedustelu oli kyselytutkimuksessa liian monimutkaista, joten reitit arvioitiin internetin reittipalvelujen avulla. Reittikuvauksiin liitettiin tiedot kulkutiheyksistä. Oheiset kartat kuvaavat vähintään kerran viikossa tehtäviä matkoja. | ||
| Matkapäiväkirjojen otanta oli hyvin suppea – 10 päiväkirjaa / kylä – joten matkaketjuja käytettiin vain havainnollistamaan kylien liikkumisalueita ja näiden päällekkäisyyttä. | ||
| Päiväkirjoja pidettiin yhden viikon ajan maaliskuussa 2006. | ||
| Kartan perusteella voi olettaa että liikkumisalue kasvaa kylän etäisyyden kasvaessa Tampereesta. Lisäksi kuvio muistuttaa Christopher Alexanderin puolihilaa, jolla hän yritti osoittaa että kaupungin todellista rakennetta ei voi kuvata yhteen keskukseen perustuvana hierarkkisena, puumaisesti jäsentyvänä kuviona, vaan huomattavasti kompleksisempana puolihilana. | ||
|
(Ks. Alexander, Christopher (1965). A City Is Not a Tree. Architectural Forum 122:1, 58-62 (Part I) and 122:2, 58-62 (Part II).) |
||
|
Oheinen kartta antaa viitteitä, kuinka Pirkanmaan voisi hahmottaa vähemmän Tampere-keskeisesti – Tampereen seudullista merkitystä väheksymättä - jolloin se vastaisi enemmän kyläläisten kokemusmaailmaa. (kartta1)
|
 |
|
|
1) Maisemaverkosto. |
||
|
Hitaiden,
matkailuun ja maaseutumaiseen elämäntapaan liittyvien
verkostojen alue. Luonto- ja maisema-arvot painottuvat
|
||
|
2) Pikkukaupunkiverkosto. |
||
|
Keskinopea, seudullisten alakeskusten muodostama verkosto, joka
pitää sisällään hyvän työpaikka- ja palveluvarustuksen, sekä
toimii välittäjänä nopeiden metropolivirtojen ja hitaiden
maisemavirtojen välillä.
|
||
|
3) Metropoliverkosto. |
||
| Etelästä Näsijärven rantaan ulottuva nopea urbaani verkosto | ||
| KYLIEN SEUDULLINEN ASEMA | ||
| Kylien seudullista asemaa arvioitiin yksinkertaistetun mallin avulla, jonka mukaan Pirkanmaa jaettiin kolmeen eri tyyppiseen verkostovyöhykkeeseen. Jaon perustana olivat verkostojen erilaiset painotukset talouden, maisemien, elämäntyylien, saavutettavuuden ja ’nopeuden’ suhteen. | ||
| kartta 1 | ||
| MUROLEN VERKOSTOKYLÄ | ||
| Lopullisessa muodossaan verkostokylä-karttoihin liitettiin tiedot matkojen käyntikohteista ja –tarkoituksista. | ||
| Piirakan koko kuvaa suhteellista käyntitiheyttä ja väri käynnin tarkoitusta. | ||
|
Kartat ilmaisevat kylän kolmitasoisen verkostorakenteen: |
||
| Muroleen verkostokylän pääpoolit ovat Ruoveden kuntakeskus ja Tampere, myös Kuru erottuu. (Kartta2) | ||
 kartta2 |
||
|
PAIKALLINEN MAISEMA – Murole |
||
| Maisemallinen tarkastelu täydentää verkostokylän kokemuksellista ulottuvuutta. Sen lisäksi että maisema on kylien yksi keskeinen resurssi, siitä on luettavissa ihmisten arkielämää; historiaa ja nykypäivää. Mutta paikallisen maiseman lisäksi tarkasteluun on otettava koko verkostokylän maisema. | ||
| VERKOSTOKYLÄN MAISEMA - Murole | ||
| VERKOSTOPOTENTIAALI | ||
|
• Verkostokylän alueella runsaasti monipuolisia resursseja (Tampereen osaaminen ja talous, Näsijärven luonto ja maisemat) |
||
| • Kylän sijainti Näsijärven ympäri kiertävän maisemallisesti ainutlaatuisen reitin varrella, jolla voisi olla matkailullista potentiaalia | ||
| • Kohtuullinen etäisyys Tampereelle, Ruovesi ja Kuru hyvin saavutettavissa | ||
| • Kylän sijainti vilkkaiden vesireittien solmukohdassa | ||
| • Teiden kunto kohtuullinen, hyvä auraus talvella | ||
| • Kirjastoauto, kauppa-auto ja jäätelöauto kiertävät kylällä | ||
|
• Langaton laajakaistapalvelu vierassataman alueella kesällä |
||
| PAIKKAPOTENTIAALI | ||
| • Runsaasti paikallisia pieniä palveluja ja talkootoimintaa | ||
| • Kylän historia Näsijärven reittien tärkeänä solmukohtana | ||
| • Toimiva koulu | ||
| • Monipuolista osaamista: kivilouhimo ja kiven jatkojalostus, kuttujen kasvatus ja juustola, muurari, tv-korjaaja, Tampereen kaupunginjohtaja kesäasukkaana jne. | ||
|
• Kylällä talojen yhteisiä vesijohtoja, mm. koulun ympäristössä |
||
| TASAPAINO | ||
| • Etäisyys Tampereelle hieman liian suuri päivittäistä työssäkäyntiä ajatellen | ||
| • Heikot joukkoliikenneyhteydet Tampereelle | ||
| • Kylän näkymät ja näkyvyys huonoja suhteessa kylän maisemalliseen ja matkailulliseen potentiaaliin | ||
| • Näsijärven tarjoama verkosto- ja maisemapotentiaali heikosti hyödynnetty (Muroleen kanavapalveluja lukuun ottamatta) | ||
|
|
||
|
TOIMENPITEET |
||
| • Kylän asutusrakenteen täydentäminen ja tiivistäminen | ||
| • Näkymien avaaminen kylältä Näsijärvelle | ||
| • Ottaminen osaa Näsijärven vesi- ja tiematkailun edistämiseen (esim. järven ympäri kulkevan huolletun pyöräreitin vakiinnuttaminen); yhteistyö reitin muiden kylien kanssa | ||
|
• Matkailupalvelujen kehittäminen kylällä; kylän kehittäminen yhdeksi Näsijärven matkailun tukikohdaksi |
||
| • Vetovoimaisten asuinpaikkojen tarjoaminen kylältä (kunnostetut vanhat talot, maisemallisesti hienot tontit) | ||
|
NÄSIJÄRVEN (HIDAS) MAISEMAVERKOSTO? |
||
| Muroleen kylä voisi edistää Näsijärven parempaa hyödyntämistä elämysmatkailussa ja laadukkaassa asumisessa. | ||
| TUTKIMUKSEN YHTEENVETO | ||
|
Vaikka tutkimuksessa käsiteltiin vain kolmea kyläkohdetta, saadut tulokset antavat suuntaviivoja kylien kehittämiseen yleisemminkin: |
||
| • Jotta kyliä voisi kehittää ja suunnitella menestyksellisesti, niiden verkostorakenne on selvitettävä ja piirrettävä näkyviin kylän todelliset rajat | ||
| • Kylän seudullisen aseman määrittely on tärkeää kylän kehittämisen kannalta | ||
| • Paikallisten resurssien ja ylipaikallisten verkostojen sisältämän potentiaalin välinen jännite voidaan kääntää kylän kehitysdynamiikaksi | ||
| • Kylän kehityskuvan tulee perustua ymmärrykseen kylän todellisesta rakenteesta ja kehitysdynamiikasta | ||
| • Kylän kehityskuva on hahmoteltava kyläläisten laajana yhteistyönä | ||
| • Ilman voimaperäistä paikallista toimintaa kylää ei voi kehittää | ||
| • Kyläkehittämisen kohteena ei voi olla pelkästään kylän paikallinen ulottuvuus, vaan kehittämistoimia kannattaa harjoittaa koko verkostokylän alueella | ||
| • Kylät voivat täydentää kaupunkien resurssivalikoimaa – ja päinvastoin | ||
| • Kylät ja kaupungit eivät ole toistensa vastakohtia vaan samojen verkostojen osia | ||
| • Kylän yksi tärkeimpiä resursseja on sen paikallinen maisema; verkostoitumisen myötä maisemat ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen – kannattaa pohtia tapauskohtaisesti kuinka pitkälle ja kuinka nopeasti kylän maisemaa voi ’venyttää’ | ||