KANSAINVÄLINEN PALKINTO MUROLEEN-KEKKOSEN
KOULULLE
Ruovesi
ICOMOSin kansanrakentamisen tieteellinen
komitea CIAV palkitsi Ruoveden Muroleessa toimivan kyläkoulun
arvokkaalla ja pohjoismaissakin ainutlaatuisella kunniakirjalla.
Arkkitehti Kirsti Kovanen Suomen ICOMOSista luovutti
kansainvälisen palkinnon koulun opettajille, oppilaille ja
muille yhteistyökumppaneille Muroleen- Kekkosen koululla
pidetyssä arvokkaassa juhlassa.
Palkinnon myöntämisen perusteluissa
todetaan, että koulun toiminnassa on kehitetty ainutlaatuinen
malli välittää tietoa perinteisestä ympäristöstä sukupolvelta
toiselle ja tutkijoilta maallikoille. Samalla tietoisuus oman
rakennusperinnön arvosta on kohonnut. Palkintoa ei ole
aikaisemmin myönnetty Pohjoismaihin.
CIAV perusti palkinnon vuonna 2005
tunnustukseksi sellaisille poikkeuksellisen hyvin onnistuneille
teoille, jotka edistävät kansanarkkitehtuurin säilymistä. Vuonna
2007 palkinto päätettiin antaa Meksikoon, Kreikkaan ja Suomeen.
Muroleen-Kekkosen koulu sai palkinnon siitä työstä, mitä koulun
opettajat ja oppilaat ovat tehneet yhdessä eri asiantuntijoiden
kanssa.
Palkintojuhlassa kyläkoulun juhlasaliksi
muutettu luokka täyttyi satapäisestä vierasjoukosta. Läsnä oli
työn kohteina olleiden tilojen edustajia, projektissa mukana
olleita arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita Tampereen
teknisestä yliopistosta, Ruoveden kunnan vaikuttajia, kyläläisiä
ja koulun oppilaita vanhempineen.
Yhteistyö arkkitehtien ja koulun kanssa käynnistyi Muroleessa jo
kesällä 2005, kun Tampereen teknillisen yliopiston
arkkitehtiopiskelijat saapuivat
kylään mittaamaan ja piirtämään kylän vanhoja rakennuksia.
Elokuussa 2006 Muroleessa järjestettiin arkkitehtuuri- ja
ympäristöleiri, jonka aikana lapset tutustuivat asiantuntijoiden
ja arkkitehtiopiskelijoiden kanssa kylän rakennuskantaan,
tekivät arkeologisia kaivauksia ja piirsivät näkemäänsä ja
rakensivat
tutkimuskohteistaan pienoismalleja.
Koululaisten ja arkkitehtien teos Riikoolin
pihapiiristä
Kesällä 2007 Muroleeseen
ja kirkonkylälle saatiin arkkitehtiopiskelijoita Thaimaasta ja
Kiinasta jatkamaan perinnerakentamisen tallentamistyötä. Työn
kohteena oli Tokosen vuonna 1918 poltetun kivinavetan tilalle
rakennettu italialaistyylinen huvilarakennus.
ICOMOSin kansanrakentamisen tieteellinen komitea CIAV perusti
palkinnon kolme vuotta sitten tunnustukseksi poikkeuksellisen
hyvin onnistuneelle
teoille, jotka edistävät kansanarkkitehtuurin säilymistä. Teot
voivat liittyä
restaurointiin, tutkimukseen, näyttelytoimintaan tai opetukseen
ja kasvatukseen, ja niiden tulee nostaa esille kaikkia
kansanarkkitehtuurissa vaikuttavia tekijöitä. Palkintoehdokkaita
arvioidaan mm. sen perusteella, onko se lisännyt
kansanarkkitehtuurin tuntemusta ja säilyttänyt perinnettä, tai
sillä perusteella, miten hanke on rakentunut jo olemassa olevan
tiedon ja tutkimuksen varaan. Myös hankkeen mahdollinen
uraauurtava luonne ja toimenpiteiden syvyys vaikuttavat
arviointiin.
Kirsti Kovanen luovutti kunniakirjan
Muroleen-Kekkosen koululle
Muroleen-Kekkosen koulu täytti kaikki nämä kriteerit. Vuosina
2005-2007 pidetyt leirit, koulut ja yhteistoiminta eri alojen
kesken ja saavutetut tulokset muodostivat mallin, jossa on
välitetty kansanrakentamisen perinnettä, taitoja ja tietoa
sukupolvelta toiselle, tutkijoilta maallikoille ja saatu
poikkeuksellisen hyviä tuloksia ja työnlaatua koko prosessin
ajan. Yhteinen päämäärä paikallisen rakennusperinnön ja
arkkitehtuurin säilyttämiseksi saavutettiin ja samalla luotiin
universaali oppimis- ja yhteistyömuoto, menetelmä, jota voidaan
soveltaa muuallakin paikasta tai yhteisöstä riippumatta,
kiitteli palkinnon luovuttanut ICOMOSin Suomen osaston
puheenjohtaja ja kansanrakentamisen tieteellisen komitean
kunniapuheenjohtaja, arkkitehti Kirsti Kovanen
Pieni koulu on parempi kuin suuri
Juhlapuhujaksi palkintojuhlaan oli saatu Suomen Kylätoiminta
ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo. Hän pohti
juhlapuheessaan kylien nykytilaa ja tulevaisuutta ja otti
voimakkaasti kantaa myös pienten koulujen säilyttämisen
puolesta. Eero Uusitalo totesi, että Suomen Kylätoimintayhdistys
julkaisi pari kuukautta sitten lukuisiin tutkimuksiin perustuvan
arvion pienten koulujen laadusta otsikolla ”Pieni on parempi”.
Julkaisu kertoo yksiselitteisesti sen, että:
Professori Eero uusitalon puheessa tuli esiin
kylien tärkeys Suomen maaseudulle.
* Pienten koulujen
oppilaat pärjäävät yleensä paremmin jatko-opinnoissa ja
yliopistoissa
* Tasa-arvo toteutuu
yleensä paremmin pienissä kuin suurissa kouluissa
* Pienen koulun
pedagoginen joustavuus on usein tärkeämpää kuin suuren koulun
laajemmat valintamahdollisuudet
* Pienet koulut
kasvattavat oppilaista parempia kansalaisia, jotka ovat
sitoutuneempia ja kunnioittavampia
* Vanhemmat ja
koulua ympäröivä yhteiskunta osallistuvat yleensä enemmän
pienten koulujen toimintaan -positiivisin seurauksin
* Pienet koulut ovat
huomattavasti turvallisempia kuin suuret koulut
* Pienen koulun
fyysinen ympäristö tukee yleensä opetustyötä paremmin
Näitä
tosiasioita vasten kaikkialla Suomessa käytävä matalatasoinen
keskustelu kouluverkosta on surullista. Pääperusteena koulujen
sulkemiselle käytetään yleensä alhaista oppilasmäärää ja siitä
aiheutuvia oppilaskohtaisia kuluja. Jotkut, ja valitettavan
usein opettajat, liittävät keskusteluun näkemyksen, että pieni
koulu olisi huono valintamahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi.
Jälkimmäinen asia on valhe ja edellinen perustelu vain
osatotuus. Koulun lopettamisen tuoma taloudellinen helpotus on
vaatimatonta luokkaa, lataa professori Uusitalo.
Paljon vähemmän puhutaan oppilaille aiheutetuista
seuraamuksista, esimerkiksi liikunnan vähenemisestä koulukyytien
vuoksi ja koulumatkojen ajallisesta pituudesta. Suomessa on noin
400 oppilasta joiden päivittäinen koulumatka kestää yli kaksi ja
puoli tuntia, mikä säädöksissä on asetettu ylärajaksi.
Nykypolitiikalla näiden oppilaiden määrä kasvaa ja joka vuosi
tulee tuhansia oppilaita, joiden koulumatka hankaloituu. Näin on
tapahtumassa myös Ruovedellä, jos Muroleen-Kekkosen koulu
lakkautetaan.
Vähälle keskustelulle on jäänyt myös viesti, mikä kouluverkon
silmittömästä harventamisesta kantautuu kunnan mahdollisuuksista
ja vastuusta toimia itsenäisenä. Jos kunta ei pysty selviytymään
perustehtävistään, esimerkiksi yli 20 oppilaan koulun
ylläpidosta, ei sillä myöskään ole perusteita olla itsenäinen.
Suomessa on jo useita tapauksia, joissa valtuutetut ovat
koulujen sulkemisratkaisuilla tosiasiassa päättäneet kuntansa
lopettamisesta. Muodolliset päätökset myöhemmin kuntaliitoksesta
ovat vain kuittausta.
-Kylätoimijana pystyn kyllä sanomaan, että Suomessa on satoja
kouluja lopetettu myös perustellusti. Lapset ovat loppuneet tai
kaupungeissa lähekkäin sijaitsevien koulujen oppilaat ovat
mahtuneet yhteen kouluun. Sen sijaan taipumus lopettaa yhä
suurempia kouluyksiköitä, jopa kylistä, joiden asukasluku
kasvaa, on perusteetonta. Toimiva kyläkoulu on useissa
tapauksissa kylän ehdoton valtti uusien asukkaiden saamisessa ja
luo viihtyvyyttä ja turvallisuutta kaikkien kyläläisten
keskuuteen, toteaa professori Eero Uusitalo.
Vapaan sanan vuorolla Kunnanvaltuuston pj.
Timo Ikkala kertoi kokemuksestaan, kuinka kyläkoulujen lakkautuksilla ei ole
olennaista vaikutusta
kylien toimintaan.
Palkintojuhlaan toi surullisen viestin tieto siitä, että
Ruoveden kunnanvaltuusto oli tehnyt päätöksen lakkauttaa
kansainvälisesti palkitun Muroleen kyläkoulun.
Lakkauttamispäätös tuli kyläläisille lähes täydellisenä
shokkina, jota seurasi ensin suru ja sitten suuttumus. Pian
todettiin, että päätös oli tehty hallintolain vastaisesti ja
vanhemmat valittivat hallinto-oikeuteen, jonka päätöstä nyt
odotetaan. Sekä kunnanjohtaja että koulutuslautakunta olivat
näyttäneet vihreää valoa elinvoimaisen kyläkoulun jatkolle.
Koulutuslautakunnan laatiman ja valtuuston hyväksymän strategian
mukaan kaksiopettajainen koulu saa jatkaa toimintaansa, jos
siinä on vähintään 20 oppilasta mukaan lukien esikoululaiset.
Tämän kriteerin Muroleen koulu täyttää kirkkaasti ja sillä oli
osoittaa nousevaa oppilasennustetta.
Kylään
on muuttanut toistakymmentä nuorta perhettä viimeisen 10 vuoden
aikana ja kylän tiloillaon tapahtunut sukupolven vaihdos, mikä
näkyy lapsiluvun nousuna. Kylätoimikunta on markkinoinut Muroletta lapsiystävällisenä ja luonnonläheisenä asuinpaikkana
ja kyläläiset ovat tarjonneet edullisia tontteja muuttajille.
Myös Tampereen puolelta kunnan rajan tuntumasta olisi lapsia
tulossa Muroleen kyläkouluun, jos se saisi jatkaa.
Huonosti valmisteltu päätös, ei selviä faktoja vaikutuksista
Päätös koulun lakkauttamisesta tehtiin valtuustossa
vastaehdotuksena kunnanhallituksen esitykseen. Tuskin edes
valtuutetut ymmärsivät päätöksensä vaikutuksia syrjäkylälle.
Muroleen-Kekkosen koulun lakkauttamista kunta on jälkikäteen
perustellut koulutoimen kustannuksilla. Lehtitietojen mukaan
Ruoveden kallein koulu on lähellä kirkonkylää sijaitseva
Pekkalan koulu, joka on Pirkanmaan 7. kallein koulu. Tämän
perusteella suurin säästö saataisiin sen lopettamisella, mutta
nyt kunnanvaltuusto halusi siirtää lapset Muroleesta tähän
kunnan kalleimpaan kouluun.
Samassa artikkelissa Opetushallituksen laskentapäällikkö Rakel
Tiihonen toteaa, että alakouluopetuksen menoille ei löydy
valtakunnallista vertailutietoa. Tiihosen mukaan suurin
määrittävä tekijä menoeroissa on se, minkä kokoisissa ryhmissä
opetetaan. Seuraavaksi suurin on kiinteistö. Muroleessa kävisi
niin, että oppilaat eivät mahdu kirkonkylän tai Pekkalan koulun
ryhmiin, vaan tarvittaisiin edelleen oma opettaja. Lisäksi
kirkonkylän koulukeskus on remontissa, eikä pysty ottamaan lisää
oppilaita ennen lisätiloja. Nyt säästettäisiin vain seinissä ja
kunnalle jäisi vielä koulukiinteistö, jolle pitää tehdä jotain
säästöjen saamiseksi.
Lasten etu unohdettu
Kunnanvaltuuston päätöksen seurauksena onkin ajauduttu ikävään
tilanteeseen, jossa kaksi kyläkoulua riitelevät samoista
lapsista. Tästähän vain lapset kärsivät, jos koulumatkat venyvät
tuntien pituisiksi. Kun kyläkouluja Ruovedellä edellisen kerran
lakkautettiin, johtoajatuksena oli, että lapset eivät joudu
kärsimään ylipitkistä koulumatkoista. Tällöin yhdistettiin mm.
Muroleen ja Kekkosen koulut. Tämän periaatteen Ruoveden
kunnanvaltuusto unohti Muroleen-Kekkosen koulun
lakkautuspäätöstä tehdessään. Jos valtuutetut olisivat katsoneet
karttaa, olisi selvinnyt, että lyhin tie Muroleesta Pekkalan
koululle on vain osasta kylää. Lähikoulu Muroleen kanavan alueen
lapsille on kirkonkylän tai naapurikunnan Kurun koulu. Tampereen
rajalla asuvat katsovat puolestaan Tampereen suuntaan.
Muroleen koulukiinteistössä sijaitsee myös kylälle välttämätön
VPK, jolle jouduttaisiin rakentamaan uudet tilat, jos kiinteistö
myydään. Koululla toimii myös lasten ryhmäpäivähoitopaikka, joka
on riippuvainen koulun toiminnasta mm. ruokailun osalta. Näiden
lasten hoidon kunta joutuisi joka tapauksessa järjestämään
muualla. Mahdolliset säästöt osoittavatkin jo miinusta.
Koulu
on kylän sydän ja monien ryhmien ja harrastajien kohtauspaikka.
Kyläläiset ovat talkoovoimin rakentaneet päiväkotilasten
leikkikentän, kunnostaneet koulun tiloja ja urheilukenttää.
Kyläläisten toiveena on, että kylän sydän voisi edelleen sykkiä,
eikä kylää näivetetä lyhytnäköisen pikkupolitikoinnin vuoksi.
Koulun lakkauttamisen myötä ovat vaarassa myös kyläkaupan ja
pankin palvelut.
Kyläläiset toivovat ja vaativat Muroleen-Kekkosen koulun
toiminnan jatkamista sekä lasten että kylän ja kuntalaisten edun
nimissä.