KANSAINVÄLINEN PALKINTO MUROLEEN-KEKKOSEN KOULULLE

Ruovesi

ICOMOSin kansanrakentamisen tieteellinen komitea CIAV palkitsi Ruoveden Muroleessa toimivan kyläkoulun arvokkaalla ja pohjoismaissakin ainutlaatuisella kunniakirjalla. Arkkitehti Kirsti Kovanen Suomen ICOMOSista luovutti kansainvälisen palkinnon koulun opettajille, oppilaille ja muille yhteistyökumppaneille Muroleen- Kekkosen koululla pidetyssä arvokkaassa juhlassa.

Palkinnon myöntämisen perusteluissa todetaan, että koulun toiminnassa on kehitetty ainutlaatuinen malli välittää tietoa perinteisestä ympäristöstä sukupolvelta toiselle ja tutkijoilta maallikoille. Samalla tietoisuus oman rakennusperinnön arvosta on kohonnut. Palkintoa ei ole aikaisemmin myönnetty Pohjoismaihin.

CIAV perusti palkinnon vuonna 2005 tunnustukseksi sellaisille poikkeuksellisen hyvin onnistuneille teoille, jotka edistävät kansanarkkitehtuurin säilymistä. Vuonna 2007 palkinto päätettiin antaa Meksikoon, Kreikkaan ja Suomeen. Muroleen-Kekkosen koulu sai palkinnon siitä työstä, mitä koulun opettajat ja oppilaat ovat tehneet yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa.

Palkintojuhlassa kyläkoulun juhlasaliksi muutettu luokka täyttyi satapäisestä vierasjoukosta. Läsnä oli työn kohteina olleiden tilojen edustajia, projektissa mukana olleita arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita Tampereen teknisestä yliopistosta, Ruoveden kunnan vaikuttajia, kyläläisiä ja koulun oppilaita vanhempineen.

Yhteistyö arkkitehtien ja koulun kanssa käynnistyi Muroleessa jo kesällä 2005, kun Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat saapuivat kylään mittaamaan ja piirtämään kylän vanhoja rakennuksia. Elokuussa 2006 Muroleessa järjestettiin arkkitehtuuri- ja ympäristöleiri, jonka aikana lapset tutustuivat asiantuntijoiden ja arkkitehtiopiskelijoiden kanssa kylän rakennuskantaan, tekivät arkeologisia kaivauksia ja piirsivät näkemäänsä ja rakensivat

Kesällä 2007 Muroleeseen ja kirkonkylälle saatiin arkkitehtiopiskelijoita Thaimaasta ja Kiinasta jatkamaan perinnerakentamisen tallentamistyötä. Työn kohteena oli Tokosen vuonna 1918 poltetun kivinavetan tilalle rakennettu italialaistyylinen huvilarakennus.

ICOMOSin kansanrakentamisen tieteellinen komitea CIAV perusti palkinnon kolme vuotta sitten tunnustukseksi poikkeuksellisen hyvin onnistuneelle teoille, jotka edistävät kansanarkkitehtuurin säilymistä. Teot voivat liittyä restaurointiin, tutkimukseen, näyttelytoimintaan tai opetukseen ja kasvatukseen, ja niiden tulee nostaa esille kaikkia kansanarkkitehtuurissa vaikuttavia tekijöitä. Palkintoehdokkaita arvioidaan mm. sen perusteella, onko se lisännyt kansanarkkitehtuurin tuntemusta ja säilyttänyt perinnettä, tai sillä perusteella, miten hanke on rakentunut jo olemassa olevan tiedon ja tutkimuksen varaan. Myös hankkeen mahdollinen uraauurtava luonne ja toimenpiteiden syvyys vaikuttavat arviointiin.

Muroleen-Kekkosen koulu täytti kaikki nämä kriteerit. Vuosina 2005-2007 pidetyt leirit, koulut ja yhteistoiminta eri alojen kesken ja saavutetut tulokset muodostivat mallin, jossa on välitetty kansanrakentamisen perinnettä, taitoja ja tietoa sukupolvelta toiselle, tutkijoilta maallikoille ja saatu poikkeuksellisen hyviä tuloksia ja työnlaatua koko prosessin ajan. Yhteinen päämäärä paikallisen rakennusperinnön ja arkkitehtuurin säilyttämiseksi saavutettiin ja samalla luotiin universaali oppimis- ja yhteistyömuoto, menetelmä, jota voidaan soveltaa muuallakin paikasta tai yhteisöstä riippumatta, kiitteli palkinnon luovuttanut ICOMOSin Suomen osaston puheenjohtaja ja kansanrakentamisen tieteellisen komitean kunniapuheenjohtaja, arkkitehti Kirsti Kovanen

Pieni koulu on parempi kuin suuri

Juhlapuhujaksi palkintojuhlaan oli saatu Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo. Hän pohti juhlapuheessaan kylien nykytilaa ja tulevaisuutta ja otti voimakkaasti kantaa myös pienten koulujen säilyttämisen puolesta. Eero Uusitalo totesi, että Suomen Kylätoimintayhdistys julkaisi pari kuukautta sitten lukuisiin tutkimuksiin perustuvan arvion pienten koulujen laadusta otsikolla ”Pieni on parempi”. Julkaisu kertoo yksiselitteisesti sen, että:

*       Pienten koulujen oppilaat pärjäävät yleensä paremmin jatko-opinnoissa ja yliopistoissa

*       Tasa-arvo toteutuu yleensä paremmin pienissä kuin suurissa kouluissa

*       Pienen koulun pedagoginen joustavuus on usein tärkeämpää kuin suuren koulun laajemmat valintamahdollisuudet

*       Pienet koulut kasvattavat oppilaista parempia kansalaisia, jotka ovat sitoutuneempia ja kunnioittavampia

*       Vanhemmat ja koulua ympäröivä yhteiskunta osallistuvat yleensä enemmän pienten koulujen toimintaan -positiivisin seurauksin

*       Pienet koulut ovat huomattavasti turvallisempia kuin suuret koulut

*       Pienen koulun fyysinen ympäristö tukee yleensä opetustyötä paremmin

Näitä tosiasioita vasten kaikkialla Suomessa käytävä matalatasoinen keskustelu kouluverkosta on surullista. Pääperusteena koulujen sulkemiselle käytetään yleensä alhaista oppilasmäärää ja siitä aiheutuvia oppilaskohtaisia kuluja. Jotkut, ja valitettavan usein opettajat, liittävät keskusteluun näkemyksen, että pieni koulu olisi huono valintamahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Jälkimmäinen asia on valhe ja edellinen perustelu vain osatotuus. Koulun lopettamisen tuoma taloudellinen helpotus on vaatimatonta luokkaa, lataa professori Uusitalo.

Paljon vähemmän puhutaan oppilaille aiheutetuista seuraamuksista, esimerkiksi liikunnan vähenemisestä koulukyytien vuoksi ja koulumatkojen ajallisesta pituudesta. Suomessa on noin 400 oppilasta joiden päivittäinen koulumatka kestää yli kaksi ja puoli tuntia, mikä säädöksissä on asetettu ylärajaksi. Nykypolitiikalla näiden oppilaiden määrä kasvaa ja joka vuosi tulee tuhansia oppilaita, joiden koulumatka hankaloituu. Näin on tapahtumassa myös Ruovedellä, jos Muroleen-Kekkosen koulu lakkautetaan.

Vähälle keskustelulle on jäänyt myös viesti, mikä kouluverkon silmittömästä harventamisesta kantautuu kunnan mahdollisuuksista ja vastuusta toimia itsenäisenä. Jos kunta ei pysty selviytymään perustehtävistään, esimerkiksi yli 20 oppilaan koulun ylläpidosta, ei sillä myöskään ole perusteita olla itsenäinen. Suomessa on jo useita tapauksia, joissa valtuutetut ovat koulujen sulkemisratkaisuilla tosiasiassa päättäneet kuntansa lopettamisesta. Muodolliset päätökset myöhemmin kuntaliitoksesta ovat vain kuittausta.

-Kylätoimijana pystyn kyllä sanomaan, että Suomessa on satoja kouluja lopetettu myös perustellusti. Lapset ovat loppuneet tai kaupungeissa lähekkäin sijaitsevien koulujen oppilaat ovat mahtuneet yhteen kouluun. Sen sijaan taipumus lopettaa yhä suurempia kouluyksiköitä, jopa kylistä, joiden asukasluku kasvaa, on perusteetonta. Toimiva kyläkoulu on useissa tapauksissa kylän ehdoton valtti uusien asukkaiden saamisessa ja luo viihtyvyyttä ja turvallisuutta kaikkien kyläläisten keskuuteen, toteaa professori Eero Uusitalo.

Vapaan sanan vuorolla Kunnanvaltuuston pj. Timo Ikkala
kertoi kokemuksestaan, kuinka kyläkoulujen lakkautuksilla ei ole olennaista vaikutusta kylien toimintaan.

Huonosti valmisteltu päätös, ei selviä faktoja vaikutuksista

Päätös koulun lakkauttamisesta tehtiin valtuustossa vastaehdotuksena kunnanhallituksen esitykseen. Tuskin edes valtuutetut ymmärsivät päätöksensä vaikutuksia syrjäkylälle. Muroleen-Kekkosen  koulun lakkauttamista kunta on jälkikäteen perustellut koulutoimen kustannuksilla. Lehtitietojen mukaan Ruoveden kallein koulu on lähellä kirkonkylää sijaitseva Pekkalan koulu, joka on Pirkanmaan 7. kallein koulu. Tämän perusteella suurin säästö saataisiin sen lopettamisella, mutta nyt kunnanvaltuusto halusi siirtää lapset Muroleesta tähän kunnan kalleimpaan kouluun.

Samassa artikkelissa Opetushallituksen laskentapäällikkö Rakel Tiihonen toteaa, että alakouluopetuksen menoille ei löydy valtakunnallista vertailutietoa. Tiihosen mukaan suurin määrittävä tekijä menoeroissa on se, minkä kokoisissa ryhmissä opetetaan. Seuraavaksi suurin on kiinteistö. Muroleessa kävisi niin, että oppilaat eivät mahdu kirkonkylän tai Pekkalan koulun ryhmiin, vaan tarvittaisiin edelleen oma opettaja. Lisäksi kirkonkylän koulukeskus on remontissa, eikä pysty ottamaan lisää oppilaita ennen lisätiloja. Nyt säästettäisiin vain seinissä ja kunnalle jäisi vielä koulukiinteistö, jolle pitää tehdä jotain säästöjen saamiseksi.

Lasten etu unohdettu

Kunnanvaltuuston päätöksen seurauksena onkin ajauduttu ikävään tilanteeseen, jossa kaksi kyläkoulua riitelevät samoista lapsista. Tästähän vain lapset kärsivät, jos koulumatkat venyvät tuntien pituisiksi. Kun kyläkouluja Ruovedellä edellisen kerran lakkautettiin, johtoajatuksena oli, että lapset eivät joudu kärsimään ylipitkistä koulumatkoista. Tällöin yhdistettiin mm. Muroleen ja Kekkosen koulut. Tämän periaatteen Ruoveden kunnanvaltuusto unohti Muroleen-Kekkosen  koulun lakkautuspäätöstä tehdessään. Jos valtuutetut olisivat katsoneet karttaa, olisi selvinnyt, että lyhin tie Muroleesta Pekkalan koululle on vain osasta kylää. Lähikoulu Muroleen kanavan alueen lapsille on kirkonkylän tai naapurikunnan Kurun koulu. Tampereen rajalla asuvat katsovat puolestaan Tampereen suuntaan.

Muroleen koulukiinteistössä sijaitsee myös kylälle välttämätön VPK, jolle jouduttaisiin rakentamaan uudet tilat, jos kiinteistö myydään. Koululla toimii myös lasten ryhmäpäivähoitopaikka, joka on riippuvainen koulun toiminnasta mm. ruokailun osalta. Näiden lasten hoidon kunta joutuisi joka tapauksessa järjestämään muualla. Mahdolliset säästöt osoittavatkin jo miinusta.

Koulu on kylän sydän ja monien ryhmien ja harrastajien kohtauspaikka. Kyläläiset ovat talkoovoimin rakentaneet päiväkotilasten leikkikentän, kunnostaneet koulun tiloja ja urheilukenttää. Kyläläisten toiveena on, että kylän sydän voisi edelleen sykkiä, eikä kylää näivetetä lyhytnäköisen pikkupolitikoinnin vuoksi. Koulun lakkauttamisen myötä ovat vaarassa myös kyläkaupan ja pankin palvelut.

Kyläläiset toivovat ja vaativat Muroleen-Kekkosen koulun toiminnan jatkamista sekä lasten että kylän ja kuntalaisten edun nimissä.

Leo Laine