Kylätoimikunta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Kylätoiminnan tarkoituksena on säilyttää kylä toimivana yhteisönä, jossa ihmisten on hyvä asua ja elää.

Kylätoiminnan syntyminen oli vastareaktio siihen kehitykseen, jonka 1960-luvun maaltapako oli käynnistänyt. Yleisesti uskottiin, että maaseudulla ei ole enää tulevaisuutta ja kaikki muuttavat ennen pitkää kyliltä pois. Kylätoimintaan ryhtyneet kylät päättivät kuitenkin kieltäytyä kuolemasta.

Ensimmäiset kylätoimikunnat syntyivät 1970-luvun alkuvuosina kylien asukkaiden aloitteesta. Kylätoimikuntien määrä lisääntyi kiihkeimmin 1970-luvun lopussa. Kylätoiminnan leviämistä vauhditti erityisesti professori Lauri Hautamäen johtama kylätutkimus -76 projekti, jossa olivat mukana useat yliopistot ja Suomen Kunnallisliitto. Innostus kylätoimintaan levisi nopeasti yli Suomen. Lyhyessä ajassa kylien asukkaat perustivat yli 3000 kylätoimikuntaa eri puolille Suomea. Kylätoiminnassa on yleensä noin kymmenen jäsentä, joten voidaan sanoa, että kylätoiminnassa on mukana yli 30000 ihmistä. Se onkin Suomen suurin oma-aloitteisesti syntynyt kansanliike.

Merkittävin tunnustus suomalaiselle kylätoiminnalle saatiin vuonna 1992, kun kansainvälinen Oikean Elämäntavan Säätiö myönsi Suomen kylätoimintaliikkeelle tunnustuspalkinnon, niin sanotun vaihtoehto- Nobelin.

Kylätoiminnan painopisteet ovat vuosien mittaan vaihdelleet. Alkuvuosina kylätoimikunnat keskittyivät perinteiden vaalimiseen sekä asuinympäristönsä kohentamiseen rakentamalla talkoilla liikuntapaikkoja ja kokoontumistiloja, kohentamalla kyläympäristöä ja järjestämällä kyläläisille harrastusmahdollisuuksia. Ajan myötä haasteet kasvoivat ja kylätoimikunnat alkoivat hankkia kylille uusia asukkaita, rakentaa heille asuntoja ja luoda uusia työpaikkoja. 1900-luvun loppupuolella kylätoiminnassa käynnistyi uusi vaihe, jossa kylätoimikunnat rekisteröityivät kyläyhdistyksiksi tai perustivat kyläyhtiöitä ja osuuskuntia. Näitä tarvittiin, koska kunnat karsivat palvelujaan ja kylätoimintaliike on ottanut huolekseen kunnallisten palvelujen tuottamista. Kylätoiminta onkin saanut entistä enemmän yritystoiminnan luonnetta. Monille kylille se sopii, sillä niissä on vanhastaan totuttu omatoimisuuteen ja yhteistyöhön.

Kylätoimintaa Muroleessa

Muroleen kylätoimikunnan perustava kokous pidettiin Muroleen - Kekkosen Nuorisoseuran talolla tammikuun 13. päivänä 1983. Läsnä oli 30 Muroleen seudun asukasta sekä Ruoveden kunnan taloussihteeri Hannu Maijala, koulutoimen johtaja Tapio Holopainen sekä Väärinmajan kylätoimikunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Nenonen ja Kekkosen kylätoimikunnasta agronomi Pekka Ala-Siurua ja emäntä Maritta Kankaanpää.

Kokouksen avasi Margareta Sarvana todeten kokouksen tulleen kutusutuksi koolle siinä tarkoituksena, että Muroleeseen perustettaisiin kylätoimikunta, koska tällaisen toimikunnan perustamiseen oli ilmennyt tarvetta. Ensimmäisen alustuksen piti Tapio Holopainen, joka oli jo aikaisemmin perehtynyt kylätoimikuntien perustamistarpeeseen lähinnä Pohjois-Karjalassa. Tapio Holopainen kiteytti ajatuksensa lyhyesti mainitsemalla, että tärkein motiivi perustaa kylätoimikunta on HINKU= halu tehdä yhdessä jotakin. 1980-luvun eräs tärkeimpiä tavoitteita oli kylien elinvoiman säilyttäminen ja kehittäminen. Lopuksi koulutoimenjohtaja Holopainen tähdensi, että kylätoimikuntaa ei tule perustaa vain perustamisen ilosta tähän yhdistysten luvattuun maahan, vaan toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja järjestäytynyttä.

Toisen alustuksen pitänyt Väärinmajan kylätoimikunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Nenonen mainitsi Väärinmajan alueen kylätoiminnan käynnistyneen mm. seuraavista syistä:

- peruspalvelujen säilyttäminen seudulla koettiin tarpeelliseksi

- haluttiin saada mahdollisuus vapaa-ajan viettoon ja

- haluttiin luoda entistä tiiviimpi yhteenkuuluvaisuuden tunne kyläläisten ja ympäristön ihmisten kesken. Kylätoiminnan piiriin kuuluivat Väärinmajan, Hanhon, Yläväärin ja Hyyrylän alueet. Toiminta oli tarpeista riippuen varsin vapaamuotoista ja monitahoista.

Alustusten jälkeen kokouksen puheenjohtaja Margareta Sarvana kysyi:” Perustetaanko tälle seudulle kylätoimikunta?” Pienen miettimisen jälkeen vastaus oli, että perustetaan.

Kylätoimikunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mirja Urtti ja jäseniksi Mirja Puntila, Tauno Töyssy, Mikko Jussila, Pentti Leppänen, Erkki Mäkelä, Helena Nieminen, Jorma Mäkelä, Pekka Jaakkola, Matti Salmi, Matti Ahoniemi, Esko Suhonen, Maija Siukola ja Margareta Sarvana. Näin ollen kylätoimikunnan vahvuudeksi tuli 14 henkilöä ja toimikaudeksi yksi vuosi. Ensimmäinen kylätoimikunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Esko Suhonen, sihteeriksi Margareta Sarvanan sekä rahastonhoitajaksi Erkki Mäkelän. 

Perustamiskokouksessa kirjattiin kaikkia alueen asukkaita koskevina asioina seuraavat:

a) Muroleen kanavan postiaseman kohtalo ja koko postin kuljetus näillä alueilla

b) Puhelinkioskiasia Muroleen kanavalla

c) Tarve “kyläsepän verstaasta”

d) Vanhusten asuntotarve

e) Tarve saada aikaan kyläsuunnitelma Muroleeseen ympäristöineen

f) Naistyöpaikkojen tarve

g) Lomajärjestelmän puute, lähinnä maatalouden piirissä

h) Yleisten liikenneyhteyksien aikaansaaminen lähinnä Muroleen kanavan suunnalta koulujen loma-aikoina.

Perustava kokous totesi, että on paljon muitakin asioita, joita pitäisi saada paremmalle tolalle.

Toimintansa rahoittamiseksi kylätoimikunta laittoi keräyslistan Muroleen Osuuspankkiin.

Kyläkokouksessa 14.5.1996 päätettiin rekisteröidä yhdistys nimellä Muroleen kylät ry ja hyväksyttiin esitetty sääntöehdotus.

Yhdistyksen tarkoituksena on alueen asukkaiden viihtyvyyden lisääminen sekä Muroleen seudun kylien ja ympäristön kaikenpuolinen kehittäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, juhlia ja keskustelutilaisuuksia. Alueen asukkaiden etujärjestönä yhdistys osallistuu aluetta koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon, sekä osallistuu kunnalliseen ja valtakunnalliseen kylätoimintaan tekemällä aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja viranomaisille.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi harjoittaa kioski, kahvila- ja baaritoimintaa kutakin korkeintaan yhdessä liikepaikassa sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi hankkia varoja myös talkootoiminnalla. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallituksena kylätoimikunta, johon kuuluu vuosikokouksessa kaksivuotiskaudeksi valittu puheenjohtaja ja 10 muuta jäsentä. Puheenjohtajaksi voidaan valita sama henkilö enintään kolmesti peräkkäin. Vainnat suoritetaan parittomina vuosina.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen kaksivuotiskausi. Tarvittaessa hallitusta voidaan täydentää vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä otta keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Mirja Urtti 1983-1984, Mikko Jussila 1985-1986, Heimo Moisio 1987-1993, Maarit Tuominen 1994-2001 ja viimeksi Leo Laine vuodesta 2002 alkaen.

Varapuheenjohtajina ovat toimineet Esko Suhonen 1983-1984, Tauno Töyssy 1985-1986, Mikko Jussila 1987-2002, Maarit Tuominen 2002-2006 ja Tarja Sali 2007 alkaen.

Sihteereinä ovat toimineet Margareta Sarvana 1983, Matti Salmi 1984, Eila Leppänen 1985-1987, Minna Sysmälä 1988-1989, Raimo Leppänen 1990-1992, Tuula Jussila 1993-1995, Silja-Mari Kaarela 1996-2002, Terhi Sarvana 2003-2005 ja viimeksi Marianne Mähönen vuodesta 2006 lähtien.

Rahastonhoitajina ovat toimineet Erkki Mäkelä 1983-1995, Sakari Nurola 1996, Anne Kuusisto 1996-2004, Sirkku Mäkelä 2005 ja Riitta Sorkkala vuodesta 2006 lähtien.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen hallitus eli Kylätoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Kokouspaikkana on talviaikaan ollut Muroleen-Kekkosen koulu ja kesällä Muroleen kanavakahvila. Yleiset kokoukset on pidetty koululla. Koska jäsenmaksuja ei peritä, toimintakulut katetaan osallistumalla erilaisiin talkoisiin, joista saadut korvaukset tulevat yhdistykselle. Myös tenniskentän ylläpito ja Murole-soutujen järjestäminen ovat tuottaneet voittoa. Vuonna 2006 suurimpana talkootyönä oli Ruoveden kunnan rahoittamien Muroleen info-taulujen perustusten teko ja pystytys Maisemanhoitosuunnitelmaan liittyen.

Vuodesta 2008 alkaen kylätoimikunta on vastannut Pirkan Pyöräilyn Murolen huoltopisteestä.